Kynttiläkausi alkoi jo ennen syyskuun pimeitä. Minusta kynttilät ovat parhaimmillaan harmaana sateisena päivänä.
Naapurin mies tuumi tässä viiko sitten sunnuntaiaamuna, että tuskin olen tuona aamuna vielä kukkia saanut ja ojensi pihastaan poimimansa syyshortensian oksat. Hyvä se on, että naapuri pitää naisen kukitettuna. Samoin kesäkurpitsojen tilaamaton kotiinkuljetus toimii joka syksy.
Tämän viikonlopun pihallakäppäily johti keväällä tehdyn uuden perennapenkin laajennukseen. Penkki oli suorakaiteen muotoinen ja minusta se oli vähän tyhmän näköinen, muodoltaan liian säntillinen keskelle pihaa. Alla penkki vielä vanhoissa mitoissa, näyttää soikealta. No joo, tämä pää onkin hieman pyöristetty.
Viikko sitten käänsin nurmikon palaset ylösalaisin ja nyt levittelin uutta multaa niiden päälle. En tiedä, istuuko muikelon muotoinen penkki keskelle pihaa yhtään sen paremmin, mutta parempi se kuitenkin on nyt kuin ennen. Ja loppusyksyllä tai keväällä voin laajentaa uudestaan! Multaan heitin punaisen ja valkoisen varjoliljan sekä mustapärskäjuuren siemeniä. Saa nähdä, miten itävät ensi keväänä -vai kitkenkö ne rikkaruohona pois.
Ja entäs tämä, tarkoin varjeltu aarteeni, Päivin pikku pioni. Toivotaan sille sitkeyttä selvitä talvesta ja voimia kasvaa kesällä ainakin puolta isommaksi. Nyt tiedän, että pioni on hidaskasvuinen. Siemenen itämiseen saattaa mennä jopa neljä vuotta, joten tämä pikkuinen on hyvässä vauhdissa. Maaliskuussa kylvetty ja nyt jo lähes kolmisenttinen. Piti laittaa pikkuinen keltaiseen pohjattomaan ruukkuun, jotta en keväällä kitkisi sitä rikkaruohona pois. Ja tuo teksti on ihan naapuria varten - kas kun uteliaisuus vetää kuitenkin puoleensa tutkimaan multani antimia.
Tämän kaunottaren ostin äskettäin arovuokkona toiseen penkkiin, mutta siirsin sen syysvuokkona tähän uuteen penkkiin. Yritän malttaa odottaa entisen arovuokon leviämistä pihjalapenkissä, koska sitä ei ole nyt myynnissä tyhjän kohdan täydentämistä varten. Tämä syysvuokko saa kahden kaverinsa kanssa saa kasvaa nyt tässä purppurapenkissä, johon se sopii väriensäkin puolesta paremmin.
Ainiin, se naapurikin on pari viime päivää hehkuttanut, ettei tässä pihassa ole koskaan nähty kukkia näin paljon kuin nyt, edes pappilan aikana (talo oli pappilana joskus 50-60-lukujen vaihteessa). Ja saan muka kukkimaan vaikka kelopöllin. Hahahahhaaa! Mikä vitsi, eihän tässä Länsi-Siperian sivuhaarassa kasva mikään. Paitsi että kolme vuotta sitten tehty keltainen perennapenkki on nyt kauhea ylikasvanut turakasa. Ja pinkkipenkki myös.
Syksyn mittaan harvennetaan....
Terkuin Päivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti