Näillä säillä elämäni siirtyy kokonaan ulos, sisällä käyn vain nukkumassa. Siitepölylle allerginen poikani on täysin eri mieltä toukokuun ihanuudesta.
Pihaltakaan ei saa vielä mitään kivoja kuvia, sillä kaikki on vasta niin alussa - hyvin hentona aavistuksena tulevasta kokoistuksesta.
Mutta sinivuokkopa kukoistaa jo! Toisessa penkissä sinivuokot aloittivat kukintansa jo monta viikkoa sitten tämän paikan ollessa vielä jäässä.
Pyysin poikaa maalaamaan eilen vanhan polkupyöränsä spraymaalilla mustaksi. Näin pyörä, joka ei varmasti menisi kaupaksi edes kirpputorillakaan, sai uuden elämän kukkatelineenä. Ja kun uutta tehdään, lopputulos on nähtävä heti. Kipaisin Siwasta viimeisen orvokkiamppelin. Mitä väliä, ettei se kuki. Kyllä se kohta puhkeaa kukkaan. Kuihtuneen kukan jäänteen perusteella tiedän saavani keltaista iloa, eli natsaa ulkosisustukseen täydellisesti. Mutta ruukku oli naapuritalon värinen - mikä järkyttävä häiriö värisilmälleni. Onneksi varastostani löytyy ruukkua jos jonkinlaista ja lopputulos on nyt sävy sävyyn.
Aurinkoista sunnuntaita!
Päivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti