Joulufiilistelyä uuden vuoden alkaessa

Oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta kaikille! 

Blogihiljaisuus on jatkunut taas luvattoman kauan, mutta sitäkin enemmän ollaan ahkeroitu remonttirintamalla. Laitan muutamia jouluisia kuvia, sillä minun jouluni jatkuu vielä parisen viikkoa. Minulle kun ei tule kuuloonkaan, että joulu riisuttaisiin pois vuoden vaihtuessa tai peräti heti joulupyhien jälkeen. Minun jouluni ei lähde vielä loppiaisenakaan, vaan vasta Nuutinpäivänä rupean miettimään, milloinkahan ehdin raivaamaan kuusen ja koristeet pois. 

Tänä jouluna en laittanut juuri mitään irtokoristeita. Ne ovat ruvenneet kyllästyttämään jo pari joulua sitten, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi ostaa uusia. Tai sitten kohdalle ei vain ole sattunut mitään pakko saada -tuotetta. Joulukuusi tuo joulun ja on ehdottomasti tärkein ja rakkain joulukoriste. 

Joulufiilistä haen myös tekstiileillä. Tällä kertaa toin makuuhuoneesta punaiset tyynyt entisten sohvatyynyjen kaveriksi. Lisäksi oli ihan pakko ommella punasävyiset verhot. Laitoin kesällä ikkunoihin keltaiset verhot, joista olen tykännyt tosi paljon, mutta joulun alla ne rupesivat häiritseminen silmääni toden teolla. Häiriö poistui vasta, kun löysin kangaskaupasta Vallilan verhokankaan. Minulle sopii mainiosti, ettei jouluverho ole mikään jouluverho tonttuineen, vaan ihan muiden kuvioiden pitää antaa tavoittelmani fiilis. Samat verhot voivat sitten olla paikoillaan vaikka kuinka pitkälle kevättalveen. 

Äidiltä saamassani ritarinkukassa on aivan mahtavat kukinnot. Kerralla on auki kuusi suurta kukkaa. Toivottavasti vain säilyvät pitkään, nuppuja kun ei näytä enää olevan tulossa. 

Joulufiilistelyterkuin Päivi

Lomanodotusterveisiä!

Kyllä on ihana kesäsää! Toukokuussa aurinkoisia säitä on riittänyt, välillä vain on muutamana päivänä ollut vähän koleampaa. Työpäivän jälkeinen lempipaikkani on keittiön rappusilla kuumassa auringon paahteessa. Aurinko porottaa siihen täydeltä terältä klo 16-18 välillä ja sen jäkeen se paistaa takapihan patiolle, jonne ihan pian siirryn grillaamaan.

Ostin portaille pienen kahden hengen pöytäryhmän. Vaikka tilaa ei ole paljon, portaan lisäsiiveke antaa pöydän kokoisen lisätilan —kyllä ennen vanhaan on keksitty mainio malli portaille, olen mielessäni kiitellyt talon rakentajaa ja suunnittelijaa monet kerrat. Tähän asti olen hyödyntänyt tilan kukkaruukuille, mutta hyvin mahtuu pöytäkin olemaan siinä.

Pihlajan katveessa tulee ihan ranskalainen fiilis. En tiedä, mistä moinen mielleyhtymä tulee, mutta ihan kiva siinä on istuskella juomassa teetä tai syömässä jäätelöä ja kurkistella oksien lomasta tielle. Pöytää ostaessani sain viimeisen mallina olevan kappaleen ja myyjä pyyhki näyttelypölyt avuliaasti pois. Pöydän pinnassa oli kaksi isoa naarmua ja kun huomautin niistä, hän väitti kiven kovaan, ettei siinä mitään ole. No olihan siinä ja ihan lasin pintarikolta vaikuttivat, kun eivät lähteneet edes kynnellä raaputtamalla pois. Sitten myyjä vielä ilkesi väittää niiden kuuluvan asiaan. Tiukasti väitin vastaan ja lopulta myyjä jo rupesi hermostumaan ja kysyi etä haluanko minä ylipäätään koko pöytää. Halusin halusin, kun se juuri sen mallinen (tai oikeastaan tuolit olivat) kuin halusin, eikä muissa liikkeissä ollut just tuon mallista. Halusin myös naarmualennuksen ja heltisihän se. Naarmut kyllä ärsyttivät, mutta arvelin peittää ne kukkaruukulla tai jollain. Kotona sitten syvennyin naarmujen rapauttamiseen intensiivisemmin ja kas kummaa, pikkuhiljaa ne antoivat periksi! 

Pihlajan lisäksi sireenitkin ovat jo kukassa! Aivan ihanaa, kun kesä on alkanut näin aikaisin, ja vielä on kolmisen kuukautta edessä päin. Toivottavasti säät vain olisivat suotuisia. Tosin ensi viikon alkuun kesäloman alkajaisiksi olen toivonut huonompaa säätä, kun pitäisi malttaa pitää myös kodinhoitolomaa —vaatehuoneiden ja komeroiden tyhjennystä ja raivausta, ikkunoiden pesua ja muuta yhtä tylsää, joita vain olen siirtänyt ajan puutteen vuoksi tai muu mukava tekeminen on menny edelle. 

Kesäloma alkaa ylihuomenna! 

Terkuin Päivi

Mummomeininkiä

Tämän kevään trendi on sisustus- ja puutarhalehtien mukaan mummohenki. Erityisesti pelargonit eli "pelakuut" ovat erityisen muodikkaita. Mikäpä siinä, tosi kauniitahan ne ovat. Nyt oli kirkkaan punaisen fiilis -jo senkin takia, että talon katto maalataan tänä kesänä ja silloinhan siitä tulee haalistuneen entisen punaisen sijaan uusi ja upea kirkkaan punainen. Tyyli ennen kaikkea; kukat ja katto sävy sävyyn.

Ja kun mummolinjalla mennään, niin mennään sitten kunnolla. Istutin pelakuut vanhaan emaliseen kulhoon ja laitoin siihen muoviamppelin pidikkeet. Toivottavasti pysyvät paikoillaan. 

Mummoterkuin Päivi

Melkein helteinen helatorstai

Tämä blogi, vaikkakin harvakseltaan päivitettynä, on mukava päiväkirja itselleni. Mukava on lueskella vanhoja päivityksiä ja kerrata puuhailuja ja ennen kaikkea säätiloja. Vappuaatto oli tosi ihana: kesän ensimmäisen terassiaamiaisen jälkeen piti jo riisua paita pois ja ottaa tovi aurinkoa. Liikkeelle lähdettyä koko päivän sai hengailla kaupungilla Joensuun ihmisvilinää katsoessa, rantakahvilassa auringon lämmöstä nauttien, puistossa nurmikolla istuen ja nauttien katuruokatapahtuman lihaisista herkuista. Ja kaikki tämä pienissä kesäisissä vaatteissa, enkä hytissyt yhtään! Ainiin, vappuaattonahan Lieksassa mitattiin lämpöennätys, 19,8 astetta! Joensuu jäi vähän alle, mutta mukavan lämmintä oli silti. Vappupäivänä oli hieman koleampi tuuli, joten farkut olivat tarpeen, mutta suojaisassa paikassa aurinko lämmitti ihanasti nauttiessamme piknikiä puistokonsertissa.

Mahtava kevätsää on jatkunut jo parisen viikkoa ja viimeisin viikko on ollut erityisen lämmin. Eilinen helatorstai vierähti pihapuuhissa ja aurinkovoiteellahan sitä piti varustautua, kun noin 20 asteen lämpötila ei houkutellut suojautumaan pitkähihaisilla vaatteilla. Oli kyllä kauheaa käydä välillä farkkuhameessa ja T-paidassa kaupassa; sinnehän jäätyi! 

Päivän ohjelmaan kuului haravoinnin lisäksi grillin kesäkuntoon laittaminen ja tietysti päivällinen ulkona. Pihakalusteet ovat vielä talviteloillaan kesämökillä, joten keittiön kalusteet kannettiin pihalle aurinkoa saamaan. 

Herkkua oli monenlaista: pekoniin käärittyjä broilerifileitä, mangosalsaa, kasvisnyyttejä, nuorisolle maissia ja paistettuja perunoita. Tästä se alkaa! Grillikesä!! Ja KESÄ! 

Terkuin Päivi

Tästä TULI ihana!!

Jihuu, uusi olkkari on valmis!!

Viikon verran olen ihaillut ja fiilistellyt huoneen uutta ilmettä, josta tykkään todella paljon. Koko huone muuttui puoli metriä korkeammaksi, ja tapetin väri ja kuviointi tuovat mieleen vanhan kartanon salin. Mielestäni tämä tapetti sopii oikein hyvin jokaiselle seinälle, sillä vain yhdellä seinällä tehosteena käytettynä se olisi luonut huoneesta levottoman -huone kun on täynnä ovi- ja ikkuna-aukkoja, niin edes seinien pitää olla rauhalliset. 

Tekstiilit ovat entiset mutta ne näyttävät uudessa ympäristössä ihan uusilta. Mustan ja petroolin sävyt käyvät hyvin yhteen. Entisiä luonnonvalkoisia laskosverhoja en ole vielä edes kokeillut ikkunaan. Voi olla, että ne sopisivat, tai sitten ne voivat näyttää liian keltaisilta. Uusiakin tekisi mieli, mutta juri nyt paljaat ikkunat näyttävät vaihteeksi mukavalta. 

Päivän valossa, pilviselläkin säällä, huone on tosi valoisa, vaikka kuvatessa piti laittaa jalkalampusta lisävaloa. Lattia on hiottuja ja lakattu vuonna 2004. Vaikka siinä onkin naarmuja ja muita elämisen jälkiä, sekin näyttää tummien seinien kanssa kuin uudelta ja vaalealta, vaikka kuvassa onkin lampun valossa tummentuneen mäntylankun värinen. 

Ja mikä parasta, tuskallisen ja pitkäksi venähtäneen tapettien irroitusvaiheen jälkeen uusien tapettien laitto tuntui helpolta, nimittäin ihan itse tapetoin! Huone ei ollut ensikertalaiselle mikään helppo kohde useiden ikkuna- ja oviaukkojen ja vinojen nurkkien takia, mutta hyvinpä onnistuin. Toiseksi ylimmässä  kuvassa näkyvän pylvään meinasin jättää tapetoimatta ja maalata sen tapetin pohjan sävyisellä mustalla. Vaikka sävy olikin täsmälleen pohjan sävyinen, ei maalattu pylväs näyttänytkään yhtään hyvältä. Olin jo laskenut vuotien sijoituksen  ja tapetoinut lähes koko huoneen sillä ajatuksella että pylväs maalataan, joten ajatuksen vaihtuminen kesken kaiken aiheutti vuotien sijoitukseen hieman pähkäilyä. Onnistuin siinäkin! 

Palomuurin sävy on vielä harkinnassa. Tummaan olen päätynyt ja uunista tulee vaalea sopivan sävyisillä harmailla raidoilla. Nyt vain pähkäilen kahden kuvassa olevan alimman sävyn välillä: alimmainen black,  mikä on ihan tosi musta, tavallaan "kirkkaan musta" ja toiseksi alimmainen takorauta, mikä on tapetin pohjan sävyinen ja näyttää mallilastussa edelleen hyvältä, vaikka oli pylvääseen maalattuna pettymys. Mustaa palomuuria vasten tulee valkoinen kunnostusta odottava hylly. 

Nyt olen viettänyt viikonloppua erossa remonttiajatuksista, samoin ensi viikonloppua, mutta ehkäpä sitten remppa jatkuu taas. Ja vuoroaan odottaa ruokailuhuone, joka vaihtaa myös väriä, kunhan ensin innostumme uudelleen tapettien poistoon.

Terkuin Päivi

Tästä tulee ihana!

Heippa!

 Väliaikaterveiset pölyn ja tapettisilppujen keskeltä. Olen jo nyt ihan hullaantunut uuteen olkkariin. Hommaa on vielä, mutta kyllä tulee ihana! 

Hitaasti ja..... hitaasti nyt ainakin

Kyllä täällä edetään. Välillä valkkarin, välillä ärräpäiden voimin. Hitaasti mutta varmasti kuuluu sanonta, mutta kyllä on tapetin poistossa ollut välillä niin toivoton olo kuin olla voi, joten varmuuden sijaan on ollut enemmänkin epävarma olo. Osa tapeteista irtosi tapetin poistoaineella tosi hyvin, osa kynnen kokosin palasin. Nyt on viimeisiin tapetin jämiin käytössä höyrykone, jolla sipistely sujuu kuin leikki vain. 

Huh, toiset remontoivat vanhat talot muutamassa kuukaudessa lattiasta kattoon ilta- viikonlopputöinä työpäivän päälle. Meillä on otettu vähän rauhallisemmin. Jos aurinko houkuttelee ulos, silloin lähdetään ulos. Jos uni painaa silmiä, silloin kallistutaan päiväunille.

Jep, mutta nyt jatkamaan! 

Pääsiäisterkuin Päivi