Tienvarren somistus

Polkupyörä syysasussaan. Tarakalla vanhassa puulaatikossa neljä muhkea Ericaa ja välissä vähän kuusen havuja. Lyhty tankoon ja eikun menoksi -kohti talvea siis. Ehkä lumen tultua siirrän kanervat portaille, mutta nyt krysanteemit saavat vielä pitää paikkansa oven suussa. 

Tomaatintarhurin sato kypsyy

No nythän ne tomaatit innostuivat kypsymään. Kun talossa on uunit lämmitetty, tuntuvat tomaatitkin kypsyvän ihan silmissä. Parhaiten tomaatit kypsyvät omassa ruukussa ja omassa varressaan. Muutama irrallinen on kipossa ja katkennut oksa vesi lasissa, mutta niissä kypsyminen on hitaampaa. Maku ei häviä kaupan tomaateille, mutta jäin kaipaamaan auringon antamaa lisäaromia. Eivätpä kerinneet kypsyä Suomen suvessa, mutta eivät säikähtäneet muutamaa pakkasyötäkään. Haaveilin runsaasta auringon kypsyttämästä tomaattisadosta kesän kuumimpaan aikaan, jolloin olisin voinut napata herkut suuhun mennessäni pihapatiolle aamupalalle. No, ei käynyt niin, mutta eipä ole syksyn tultua hullumpaa napata punaposket suoraan suuhun ruokapöydän päästäkään. 

Tänä syksynä olen saanut äidiltä ja naapurilta monta kesäkurpitsaa. Ennen ne ovat jääneet huonolle käytölle, mutta tänä syksynä kekkasin tehdä kesäkurpitsapitsaa. Pitsapohjalle (vehnäjauhojen lisäksi ruisjauhoa tai jonkin sortin leseitä) ketsuppia ja sweet chili saucea. Sitten kesäkurpitsaviipaleet, ja seuraksi milloin mitäkin: tomaattia, sipulia, fetaa, tonnikalaa, broilerisuikaleita. Mielestäni parasta on tomaatin ja fetan kanssa ilman lihaa tai kalaa. Mausteena paikallista viereisellä Hevosvaaralla kasvatettua pizzamausteyrttiseosta. 

Toinen syksyn herkkuruoka on ollut kesäkurpitsa- ja porkkanalohkot pyöräytetttynä paistinpannulla sitruunaoliiviöljyssä (huippuhyvä öljy!). Kasvikset jätetään ns. Al dente ja maustetaan niin ikään Hevosvaaran luomuyrteillä, tällä kertaa samettirakuunalla. Ihanan kevyitä, raikkaita ja edullisia syysruokia! 

Keittiössä pienet yksityiskohdat ovat tuoneet uutta ilmettä. Käsipyyhe ja öljypullojen alunen löytyivät kesälomareissulla Oulusta, tarjotin ja patalaput vast ikään Facebookin kirppikseltä. Liitutauluetiketillä varustetut purkit ostin Jyväskylän shop....siis koulutusreissulta. Ajatuksena oli suolan ja sokerin käytön kätevyys, koska pieniä maustamismääriä varten minusta on ärsyttävää ottaa isot purkit kuiva-ainelaatikosta. Saas nähdä, onko sen kätevämpää. Ainakin tiiviit muovikannet voisivat olla nopeasti avattavia puukansia. Valkoinen kauha on lojunut vuosikymmeniä iskän kotitilan aitan alla, josta sen bongasin ja pelastin pari viikkoa sitten. 

Syyskuun räntäsade oli katkonut ison kasan komeamaksaruohon varsia kesämökillä. Tuhoja oli tullut myös lukuisille puille. Puut päässevät polttopuiksi, mutta komeamaksaruohot kestävät maljakossa useita viikkoja. 

Aurinkoista alkavaa syysviikkoa!

Päivi