lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kesäinen koti


Leppoisaa juhannusaamua kaikille! 

Toivottavasti päätä ei kivistä eikä vatsassa vello :-) 
Minun juhannus on tähän asti ollut ja tulee jatkumaankin hyvin rauhallisena ja leppoisana. On ollut niin väsyttävä alkukesä ja mennyt viikko, että odotin todella kolmen päivän vapaata. Ainoat suunnitelmat ovat nukkuminen, vuorosanojen opettelu, nukkuminen, lenkkeily, nukkuminen ja hyvän ruoan tekeminen. Niin ja ne vuorosanat. Eilinen on menetetty niiden suhteen, tänään pitää ottaa urakka kiinni. 


Viikko sitten vietettiin poikani rippijuhlaa ja sen myötä olkkarin järjestys muuttui hieman. Ei se pysyväksi jää, mutta koska sen palauttamisella ei ole mikään kiire, fiilistellään nyt näin. Peililipaston siirsin jo kevättalvella eteisestä olohuoneeseen. Ulkonäöllisesti se käy ihan mukavasti uunin viereen, mutta ajatuttaa uunin hohkaman lämmön vaikutus lipaston puuhun. On uunia lämmitetty muutaman kerran lipaston ollessa tuossa, eikä mitään vahinkoa ole sattunut. Lipaston kunnostus on parhaiten onnistunut kunnostusprojektini, joten haluan varjella kaunista kalustetta esim. liialliselta kuivumiselta. Näin ollen syksyllä aktiivisen lämmityskauden alettua lipasto siirtyy varmaan toisaalle. Mutta minne, sitä en ole vielä keksinyt. Nojatuolikaan ei ole tuossa hyvä uunia lämmittäessä.


Siirsin keittiön ruokapöydän olohuoneeseen (tällä paikalla oli nojatuoli ja sivupöytä). Pöytä käy tälle paikalle niin hyvin, että olen syönyt tässä joka aamu aamupalan ja monesti pitää vain seisoa oviaukossa ihastelemassa näkymää. Koko olkkari muuttui harmoniseksi ja tasapainoiseksi. Aikanaan pöytä palautetaan takaisin keittiöön, mutta olkoon tässä nyt toistaiseksi. 




Keittiö taas muuttui siirrettävän työtason ansiosta saarekkeelliseksi ja olkkarin sivupöytä löysi paikkansa ikkunan alta. Toinen minua kovasti ilahduttanut oivallus oli tuoda yksi pieni sivupöytä saarekkeen jatkoksi. Näkymä pikkupöydälle oli kuin jostain kodikkaasta lounaspaikasta, vaikka fiilis ei välity kuvasta. 



Tummat kuvat on otettu iltahämärässä, kun päivän päätteksi sain kattaukset jääkaappitavaroita lukuunottamatta valmiiksi. Valo ei oikein riittänyt kuvaamiseen, mutta minkäs teet, kun oli niin hyvä fiilis ja sen takia kuvat oli saatava just heti sillä sekunnilla.

Juhlapäivän teemaväri oli sohvatyynyistä poimittu turkoosi. Loppujen lopuksi väriä oli ihan suunittelematta ripauksina siellä täällä rippinuoren vaatetusta ja Raamattua myöten (on muuten kauniit Raamatut nykynuorilla, ihan toista kuin meidän aikaan - ja saatiinko me edes koko kirjaa....)


Mukavaa juhannuksen jatkoa teille! Nauttikaa, levätkää ja rentoutukaa! Minä lähden lenkille viemään päänsärkyni johonkin kiven koloon (ei ole juhlakivistys vaan perinteinen joka lauantainen vieras) ja sitten plari käteen ja vuorosanojen kimppuun. 

Terkuin Päivi









lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kesä kauneimmillaan



Kesäkuun alku on kuluvan viikon ajan pistänyt parastaan. Luonto on uskomattoman upea. Ja tämä tuoksu! Näin aamuvarhaisella  kuin illallakin se oikein korostuu. 


Ensimmäistä kertaa tässä purppuraomenapuussa on kukkia suorastaan valtoimenaan. Puu on ollut paikallaan noin neljä vuotta ja se aloitti kukintansa muutamalla kukalla. Kukat ovat lisääntyneet vuosittain kunnes tänä keväänä se on ihan purppurainen. Tässä tämän aamun kuvassa kukat ovat jo hieman haalistuneet, tuoreena ne ovat oikein syvänpinkit.



Kahdessa vanhassa pihlajassa on niin ikään runsas kukinta. Toivoin, että kukinta olisi parhaimmillaan viikon päästä pojan rippijuhlissa, mutta toisen pihlajan kukat ovat jo karisemassa eikä tämäkään kestä enää monta päivää - varsinkaan tällä helteellä. Myöskin purppuraomenapuu menettää kukkansa ihan lähipäivinä, samoin kuin nyt värikkäänä kukkivat tulppaanit ja muut kevään kukat. 


Onneksi tässä puiden kukinta-aikana sää on ollut mitä ihanin. Se on houkutellut pihanurmelle tassuttelemaan tai oikaisemaan selkää. Nytkin tässä pihapatiolla kirjoittelen ja lähdenpä hakemaan aamupalatarpeet ulkoilmaravintolaani.

Ihanaa viikonloppua!

Päivi